• Luonne

"Hei! Olen Unisankari KIR, varsinainen sydäntenmurskaaja. Omistajani mukaan ulkonäköni viehättää tammoja, ja käännän mennessäni varsin monen heppatytön pään. Olen luonteeltani aika tavallinen tyyppi, en melua enkä mekasta. Teen kaiken mitä minulta odotetaan kunnialla, mutta vapaa-ajalla olen varsin riehakas. Iskurepliikkejä en ajattele valmiiksi, vaan elän hetkessä. Renttumaisen charmikas olemukseni herättää ihastusta, ja olen taattu ravuritammojen mies valinta, kokemuksella voin sanoa olevani täydellinen."

 Unisankari KIR pomottelee tarhassa muita, ja haluaa määrätä kaapin paikan. Se ei kuitenkaan ikinä voisi satuttaa ketään, varsinkin pikkuvarsojen seurasta ori pitää. Luonnollista astutusta haettaessa Santtu on oikea valinta. Se ottaa tamman hyvin huomioonsa, ei tunge heti liian lähelle ja varoo itse tamman potkiessa. Riitaa Santtu ei neiti-eläinten kanssa haasta, mutta ei siedä potkimista vaan näykkäisee neiti Näpsää takamuksesta. Santtu hurmaa taatusti jokaisen sopivassa kiimassa olevan tamman, ja hoitaa isukki-jutut rehdisti kotiin.
Oria voi huoletta taluttaa jokainen tyyppi räpikönkin takaa. Santtu ei ole kertaakaan hypännyt takasilleen, eikä sen tapoihi kuulu äkäileminen tai vastaanlaittaminen. Se kävelee pehmein askelin aavistuksen taluttajan takana, ja tutkailee sieltä rauhallisesti maailmanmenoa tummilla enkelin silmillään. Tammojen kohdalla se hörähtää matalasti, ja oreille se kimauttaa korvia riipivän hirnunnan joskus.
Santtu on mallikelpoinen hoitohevonen. Se pysyy tyyneesti paikoillaan, mutta ihmettelee pelkääviä ihmisiä ja alkaa itsekkin vähän katselemaan stressaantuneesti ympärillä; "Missä peto on?" Santtu inhoaa liian pehmeitä harjoja, ne vain kutittavat sitä. Piikkisualla kuraisten kohtien hinkkaamista se rakastaa, ylähuuli venyy ja venyy. Santtu on aina todella ystävällinen, eikä sen mieleen tulisi ihmisille vastaanlaittaminen. Ajovarusteita laittaessa kannattaa olla kaksi ihmistä hommassa mukana, sillä Santtu pyörii malttamattomana hiukan. Jos ihminen ärsyyntyy ja korottaa ääntään, ori menettää hermonsa lähes täysin. Santulla ei ole kovin pitkä pinna, ja suuttuneena se ei toimi yhtään.

Kotitreeneissä Santtu hölkkäilee mielellään. Ori ei työskentele jokaisella lihaksellaan, mutta ottaa takajalat hyvin alle kuitenkin. Metsäteillä sitä pitää vähän pidätellä, mutta ori ei ikinä ole ryöstänyt edes säikähtäessään pahanpäiväisesti. Säikähtäessään se ottaa lyhyen spurtin eteen, ja jää sitten kyselemään ohjeita.
Kovemmassa treenissä Santtu työskentelee paljon tehokkaammin, ja juoksee tasan niin kovaa kuin kuski sallii. Ori tarvitsee selkeät säännöt, muttei siedä jatkuvaa hidastelua. Välillä sen pitää antaa painella menemään, vaikkei juostava matka olisi edes pitkä. Santtu tykkää treeneissäkin juosta muiden edellä, ja parhain aika syntyy kun orilla on jotain kiinniotettavaa. Aikaa vasten se ei juokse yhtä hyvin.
Kilpapaikalla Santtu käyttäytyy hiukan rehevämmin. Se isottelee muille hevosille, muttei ole ihmiselle kovinkaan paljoa erilaisempi. Hirnumisesta ja hörimisestä oria ei saa komentaa, eikä ääntä muutenkaan saa korottaa. Radalla se laittaa heti kaikki paukut peliin, kun kuski käskee. Patruunoita, ja räjähdysvaaraa on miten paljon vain tarvitaan, eikä se pelkää juosta yli rajojensa. Kuski saa ehkä elämänsä kyydin, mutta myös elämänsä pystin.




 • Sukutaulu
 

 • Sukuselvitys

Unisankari KIR:in sukutaulu on suomenhevosorille ihan hieno, ja moderni. Vanhemmat eivät ole mitään massatavaraa, ja heidän sukua ei virtuaalimaailmasta muuten löydy. Kummatkin luontevasti ravureita, mutta myös ratsukoulutettuja jotenkuten. Unisankari KIR edustaa aavistuksen moderninpaa ravurioria, ja sen rakenne sekä suku vihjailevat hyvän jalostusorin suuntaan. Nähtäväksi jää kuinka monta tammanomistajaa Santtu kerkeää hurmaavaan.
Tavemaijanen alias Tane edustaa harvinaista sukua, sekä upeaa ulkonäköä. Väritys hurmaa kertaheitolla, ellei huomio kiinnity orin sulavaan rakenteeseen ja upeisiin askeliin. Perusluonteeltaan ori on machoilija, jolla on itseluottamusta vaikka muille jakaa. Se on hyvin perinteinen suomimies, eikä aivan pienestä hätkähdä. Ajaessa se on vauhdikas, ja itsevarma, kotona orin lempitemppuiluja on juntturaksi heittäytyminen. Radalla se on täyttä terästä, ja juoksee täysillä. Asiaa voi perustella sijoituksia katsastamalla; VRER:n raveissa se on pärjännyt hienosti. Se on juossut kotiin rahaa hienot 15 390 v€, ennätys on 1.24,8 ke. Ei hullummin 5 jälkeläisen isältä.
Tavemaijasen suku on täynnä juoksijoita, kovimmat juoksijat löytyvät muutama polvi aikaisemmin. Isänemä Hätävara juoksi aikoinaan todella kovia aikoja, periyttäjänä tamma ei toiminut lainkaan. Mestarijälkeläiset jäivät syntymättä. Emänisä Vikapoika oli myös kertomisen arvoinen, ori jätti muutaman hyvän jälkeläisen. Oilimaijaselle ei vain oikeat geenit napsahtaneet, ja sen juoksuyritykset jäivät vaatimattomiksi. Luonteeltaan tamma oli mahtava, sekä väritykseltään kiinnostusta herättävä.

Uhmatar ei ole kovinkaan massiivinen tai iso suomenhevonen, mukavat 151cm. Rahaa se on juossut kumminkin hienot kaksi tonnia(2000 virtuaalieuroa). Se on luonteeltaan oikein mukava, hiukan hassu ja leikkimielinen. Ajopuuhissa tamma, lempinimeltään Tara, on menevä ja reipas. Sen kanssa ei yleensä ajopiiskaa tarvitse.Sen tyyli on aloitella hiljakseen, ja loppusuoralla pistää paukut kertakaikkisesti peliin. Tara ei laukkaa ajaessa tarjoile, vaan pysyy sujuvan reipastahtisessa ravissa. Ohjissa roikkumista tamma ei kuitenkaan siedä. Jälkeläisiä tammalla on kaksi kappaletta toistaiseksi. Muutamia voittoja ja sijoituksia löytyy suht´paljon, näyttelyistä tamma on hankkinut 4x irtoSERTin, 4x KuMa sekä lukuisia Jalostukseen suositellaan-nimikkeitä. Tammalla on Champion- nimike.
Uhmattaren suvusta ei tietoa heru, mutta EVM-porukkaa sekin.



 • Jälkeläiset